Saavutettavuus verkossa

Tekstin ja sen rakenteen muotoilu vaikuttaa merkittävästi sisällön luettavuuteen ja saavutettavuuteen. Tekstin saavutettavassa muotoilussa tärkeintä on käyttää Lukkarin valmiita tyylejä, ja vain siinä käyttötarkoituksessa, johon ne on suunniteltu. Esimerkiksi otsikkotyylejä ei siis saa käyttää korostuskeinona tekstinosissa, jotka eivät ole otsikoita.

Tyylit eivät muuta pelkästään tekstin ulkoasua, vaan tuottavat samalla verkkosivun koodiin oikeat merkinnät. Näin myös ruudunlukuohjelmat tunnistavat esimerkiksi otsikot otsikoiksi. Johdonmukaisesti käytetyt muotoilut takaavat hyvän käyttökokemuksen myös näkeville.

Tekstin oikeiden muotoilujen lähtökohta on, että muualta kopioitu teksti on liitetty sisältöportlettiin Liitä tekstinä -toiminnolla (CTRL+Shift+V). Ilman tätä vaihetta tekstiin saattaa jäädä muotoiluja, joita ei välttämättä näe suoraan tekstistä mutta jotka jäävät tekstin koodiin ja vaikeuttavat muotoilujen lisäämistä jatkossa. Toinen vaihtoehto on liittää teksti ensin Muistioon/Notepadiin ja kopioida sieltä sivulle.

Tekstirakenteen muotoilu

Perusohje kirjoitettuun tekstiin on käyttää lyhyitä virkkeitä, selkeää kieltä ja vain oleellista tietoa.  

Asetu tekstin lukijan asemaan ja tuo tärkein asia tekstin alkuun. Käytä tavallisia ja yleisiä sanoja ja vältä vaikeita termejä. Pidä kappaleet lyhyenä, käytä listoja ja väliotsikkoja. Käytä mieluiten lauseotsikkoja, ja käytä Lukkarissa valmiina olevia otsikkotasoja tyylieditorissa, älä esimerkiksi tee otsikointia koskaan lihavoinnilla. Näin ruudunlukulaitteet tunnistavat otsikot, ja sisällön pystyy silmäilemään helpommin. Tämä on erittäin tärkeää niille, joilla on näköhaasteita.  

Tärkeää on käyttää lyhyitä lauseita ja virkkeitä sekä suoraa sanajärjestystä. Vältä monimutkaisia ilmaisuja. Esimerkiksi: ”Sinun täytyy kirjautua sisään verkkopalveluun, jotta voit lainata kirjan.” mieluummin kuin ”Lainataksesi kirjan sinun täytyy kirjautua sisään palveluun” 

Tekstisisällön visuaalinen muotoilu 

• Jäsentele tekstiä sopivissa kohdissa luetteloiksi. Luettelot tekevät tekstistä helposti silmäiltävää. 
• Jos tuot tekstiä Lukkariin toisesta ohjelmasta, tuo se aina ”Liitä tekstinä” -toiminnolla (CTRL+Shift+V) ja muotoile teksti vasta Lukkarin omalla tekstieditorilla. (Tämä on erittäin tärkeää!)  
• Tarkista että sisällön hierarkia on luotu vain otsikkotyyleillä ja sopivissa kohdissa on käytetty luetteloita 

Tekstisisällön jaottelu 

• Kiinnitä huomiota tekstisisällön rakenteeseen ja muotoiluun. Sillä varmistat, että sivu näyttää samanlaiselta eri päätelaitteilla, toimii oikein avustavilla teknologioilla (kuten lukuselain) ja löytyy hakukonetuloksista mahdollisimman kärjestä. 
• Mieti, pitääkö sisältö jakaa alasivuille, tai tarvitaanko sivun alkuun sivun sisäinen sisällysluettelo. 
• Sijoita lukijan kannalta olennainen tieto sivun alkuun. 
• Älä sijoita samaa asiaa useampaan paikkaan, vaan käytä sivuston sisäistä linkitystä. 
• Rakenna sisällön hierarkia käyttämällä eri tason otsikoita. 
• Käytä samanlaista hierarkiaa läpi koko sivuston. 
• Tarkista että olennainen tieto on sivun alussa ja otsikkohierarkia on johdonmukainen.

Tee otsikointi oikein

Otsikot auttavat asioiden löytymisessä silmäiltäessä. Näkövammaisten ruudunlukuohjelmille ne ovat erityisen tärkeitä, koska muuten sivun jäsennys ja asioiden kontekstit jäävät hyvin epäselväksi.

• Anna sivulle vain yksi pääotsikko (H1). Jokaisella sivulla on oltava sivun pääotsikko. Varmista, että se vastaa valikossa olevaa sivun nimeä. Pääotsikko voi olla pidempi ja tarkempi kuin sivun nimi valikossa, mutta niissä molemmissa tulisi käyttää samoja termejä. 
• Käytä riittävästi väliotsikoita jaksottamaan tekstiä pienemmiksi kokonaisuuksiksi. 
• Älä hyppää otsikkohierarkiassa otsikkotasojen yli (esim. H1:n jälkeen tulee olla H2, H2-tason jälkeen H3, jne). 
• Älä tee otsikointia tekstiä lihavoimalla vaan käytä valmiita otsikkotyylejä.
• Älä käytä otsikkotyylejä korostuskeinona tekstinosissa, jotka eivät oikeasti ole otsikoita.
• Tee kuvaavia ja napakoita lauseotsikoita. Ydinasia otsikon alkuun. 
• Otsikoi myös linkkilistat.
• Järjestelmällinen otsikointi tukee saavutettavuutta ja sitä, että hakukoneet löytyvät etsityn sisällön paremmin.

Linkkien saavutettavuus on keskeistä verkkosisällön saavutettavuudelle.

• Varmista, että linkkitekstistä käy ilmi, mihin se johtaa (esim. Lue lisää leirikeskuksen varaamisesta).
• Jos linkität tiedostoon, varmista, että linkkitekstistä käy ilmi sekä tiedoston sisältö että sen tiedostomuoto (esim. Kirkkovaltuuston pöytäkirja 1/2019 (pdf)). 
• Älä käytä pelkkää verkko-osoitetta linkkitekstinä (kuten www.evl.fi) 
• Älä käytä pelkkää Lue lisää -linkkejä, laita mieluummin Lue lisää päiväkerhoista.

Monelle käyttäjälle (eri syistä) on hankalaa, jos ei pysty hahmottamaan, mistä linkistä siirrytään toiseen palveluun. Tällaisissa tilanteissa käyttäjä ei ehkä uskalla klikata linkkejä ollenkaan tai hän eksyy kokonaan pois seurakunnan verkkosivustolta.

Sisäiset ja ulkoiset linkit

Sisäinen linkki vie käyttäjän saman palvelun toiselle sivulle. Ulkoinen linkki vie käyttäjän kokonaan eri palveluun. Ulkoisia linkkejä ovat myös seurakunnan omat erillissivustot. Toisin sanoen ulkoisia linkkejä ovat ne kaikki linkit, jotka johtavat toiseen domainiin. Sillä ei ole merkitystä, kuka kohdesivuston omistaa tai tarjoaa.

Kaikki linkit muodostuvat oletuksena sisäisiksi linkeiksi. Jos linkki on ulkoinen, laita linkin edistyneet asetukset -kohdassa päälle valinta ”Avaa uudessa välilehdessä”.

Linkkilistat

Pyri siihen, että linkkilista sisältää vain joko sisäisiä linkkejä tai ulkoisia linkkejä. Otsikoi linkkilista siten, että otsikosta käy ilmi, pysytäänkö tässä palvelussa vai siirrytäänkö muualle. ”Tässä palvelussa” (sisäiset linkit) ja ”Muualla verkossa” (ulkoiset linkit) ovat hyviä linkkilistojen otsikoita.

Hyvä käytäntö on myös laittaa sisäiset linkit sivun tekstin yhteyteen tai tekstipalstan loppuun. Ulkoiset linkit voi tehdä linkkilistaustyökalulla ja Muualla verkossa -otsikolla.

Jos linkkilistassa on välttämätöntä listata sekä sisäisiä että ulkoisia linkkejä, pyri muotoilemaan linkkiteksti siten, että ulos menevän linkin voi linkkitekstin perusteella päätellä. Esim.

• Kuulumisia rippikoulusta (Seurakunnan verkkolehti).
• Raamattu.fi
• Lastenkirkko.fi

Jos valitset linkkilistaukselle kuvallisen esitystyylin, kuvalle on annettava alt-teksti. Linkkilistauksen kuvan alt-tekstissä olisi hyvä lukea, minne linkki johtaa. Kuvallisen linkin alt-teksti voi olla esimerkiksi ”Lisätietoa lasten leireistä”. Alt-tekstissä ei tarvitse mainita sanaa linkki, sillä ruudunlukuohjelma kertoo muutenkin, että kyse on linkistä.

Samantyyppisten linkkilistojen käyttö luo helppokäyttöisyyttä koko palveluun. Seurakuntakohtaisesti kannattaa siis päättää, mitä tyyliä missäkin käytetään, jotta sivuston esitystavat ovat yhtenäisiä.

Saavutettavuusvaatimusten mukaisesti kaikelle ei-tekstuaaliselle sisällölle tulee tarjota tekstivastine. Näin ollen myös kuvilla on oltava tekstivastine eli alt-teksti, joka kertoo kuvan sisällöstä.

Kuvan tekstivastine luetaan näkövammaisten käyttäjien ruudunlukuohjelmassa. Alt-teksti näkyy myös silloin, kun kuvaa ei jostain syystä pystytä näyttämään sivulla. Myös Google ”näkee” alt-tekstit eli voi tuoda kävijöitä sivuille, jos alt-tekstinä on jokin osuva termi tai henkilön nimi.

Millainen on hyvä alt-teksti?

Näkövammainen ruudunlukuohjelman käyttäjä saa alt-tekstin avulla tietoonsa kuvan sisällön ja informaation. Hyvä alt-teksti kuvailee lyhyesti mutta täsmällisesti kuvan sisällön. Kuvien alt-tekstitys on tärkeää myös hakukoneoptimoinnin näkökulmasta. Hyvä vaihtoehtoinen teksti nostaa verkkosivun sijoitusta hakutuloksissa ja vaikuttaa kuvahaun tuloksiin. Kuvausta ei tarvitse aloittaa sanoilla ”Kuvassa on…”, sillä ruudunlukuohjelma kertoo ennen alt-tekstiä, että kyseessä on kuva.

Tutki, mitä verkkosivun tekstissä ja kuvatekstissä kerrotaan kuvan sisällöstä. Mitä jää kertomatta? Kirjoita se kuvan vaihtoehtoiseen tekstiin. Älä toista tekstissä tai kuvatekstissä olevia asioita. 

Esimerkkejä hyvistä alt-teksteistä:

• Hautajaisväki seisoo kirkossa. Käytävän päässä näkyy arkku, jonka ympärillä on kukkia. Alttaritaulu kuvaa ylösnousemusta.
• Kirkkoherra Huttunen istuu toimistossa, puhuu kännykkään ja hymyilee.

Kannattaa muistaa, että tekstit pitää kirjoittaa ihmistä, ei hakukoneita varten. Älä käytä vaihtoehtoista tekstiä hakusanojen luettelemiseen.

Kuva on myös linkki?

Myös kuvat voivat toimia linkkeinä, jolloin kuvaa klikkaamalla kävijä siirtyy jollekin toiselle sivulle. Jos kuva toimii linkkinä, kuvan alt-tekstissä on hyvä kertoa, minne linkki johtaa. Kuvan alt-teksti voi siten olla esimerkiksi ”Lisätietoa perheneuvonnasta”. Alt-tekstissä ei tarvitse mainita sanaa linkki, sillä ruudunlukuohjelma kertoo muutenkin, että kyse on linkistä.

Tekstin käyttö kuvissa

Infografiikan ja tapahtumien mainoskuvien käytössä on huolehdittava, että sama viesti välittyy käyttäjälle myös tekstinä.

Tapahtumamainokset kuvatiedostona voivat toimia hyvin paperilla ja somessa, mutta verkkosivuilla niiden käyttö ei ole aina se toimivin tapa, koska

• kuvassa oleva tekstisisältö ei tartu googlen hakukoneeseen
• ruudunlukijaohjelmat eivät pysty tekstiä lukemaan näkövammaisille käyttäjille
• pienessä kuvakoossa (esim. mobiilisti) tekstistä ei saa selvää, vaikka näkökyky olisi käyttäjällä erinomainen.

Periaatteet tekstin käyttöön kuvatiedostoissa

• Käytä vähän sanoja (enintään yksi lause) ja kirjoita ne riittävän suurella fontilla. Lisää sama teksti kuvan alt-tekstiksi.
• Huolehdi, että kuvan resoluutio on riittävä, jotta kuvan tekstistä saa selvää.
• Jos kuva sisältää paljon informaatiota (kaaviot ja muu infografiikka), kerro sama viesti samalla sivulla myös tekstimuodossa.
• Jos kuvan viestiä on mahdoton kuvata sanoilla, kerro käyttäjälle alt-tekstinä ja/tai otsikkona, mistä kuvassa on kysymys. Tällaisia sanallisesti mahdottomia kuvia ovat mm. hautausmaakartat.

Tärkeää ja sivustolta usein etsittyä sisältöä ei pidä laittaa sivustolle liitetiedostona, koska sen avaaminen ei ole kaikille käyttäjille mahdollista. Tämä koskee jo puolta sivuston käyttäjistä, koska mobiililaitteilla liitetiedoston avaamiseen on suurempi kynnys. Ongelmia tiedostojen kanssa on myös oppimisen tai motoristen taitojen kanssa kamppailevilla sekä sokeilla. Suosituksemme on, että hinnastot ym. oleellinen tieto olisi verkkosivuilla suoraan omana sisältönään.

Pdf-tiedostot, Word-dokumentit, PowerPoint-tiedostot ym. toimisto-ohjelmistojen tiedostot, jotka on julkaistu 23.8.2018 tai sen jälkeen on oltava saavutettavia. Vanhoja, ennen 23.9.2018 julkaistuja tiedostoja ei tarvitse tehdä takautuvasti saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi paitsi, jos niitä tarvitaan keskeneräisen asian hoitamiseen tai jos ne ovat asioinnin hoitamiseksi oleellisia. Kirkkoon liittymiseen, esteiden tutkintaan, virkatodistuksen tilaamiseen yms. tiedostojen tulee olla saavutettavia, vaikka ne olisi julkaistu ennen 23.8.2019.

Pöytäkirjat, oppaat ja esitteet

Verkkosivuston ylläpitäjien näkökulmasta pdf-tiedostot koetaan usein helpoiksi, mutta ne palvelevat harvoin käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. Jos seurakunnassa on laadittu kehuttu opas ristiäisten järjestämiseen, älä lisää opasta pdf-muodossa verkkosivuille vaan kirjoita oppaan sisältö verkkosivuille. Tällöin hyvästä sisällöstä hyötyvät kaikkia käyttäjät kaikissa käyttötilanteissa. Pdf-tiedostoina voi sivustolle lisätä esimerkiksi pöytäkirjat tai monen sivun julkaisut.

Hinnastot

Esitä hinnastot sivulla tekstinä, listana tai mahdollisimman yksinkertaisena taulukkona. Taulukkototeutus on mahdollinen sisältöeditorissa. Listamuoto on kuitenkin suositeltavin. Usein hinnastoissa on eri hinnat seurakunnan jäsenille ja muille. Selkein tapa on esittää nämä kahtena erikseen otsikoituna listana ”Hinnat seurakunnan jäsenille” ja ”Hinnat muille kuin jäsenille”.

Jos yksinkertainen esitystapa on mahdoton, kerro sivun alussa edes keskimääräiset hinnat sanallisesti. Esim. hautausmaksujen osalta omaista usein kiinnostaa, mitä hautaaminen suurin piirtein maksaa. Tämän tiedon jälkeen monimutkaisempi hinnasto voidaan tarjoilla pdf:nä tai tarjoamalla puhelinnumero, josta hintoja voi tiedustella.

Ohjeita muualla verkossa

• Saavutettavat asiakirjat (Saavutettavasti.fi)
• eOppivan saavutettavat asiakirjat verkossa -koulutus
• Word- ja Pdf-tiedostojen saavutettavuus käytännössä -YouTube-video (45 min)

Kaikkien upotettavien sovellusten saavutettavuudesta ei ole takeita ja usein niiden saavutettavuus onkin heikkoa. Multimediasisältöjen, kuten videoiden, äänitiedostojen, näköislehtien, karttojen, panoraamojen, virtuaalisten hautausmaakierrosten yms. käytössä on syytä muistaa kaksi periaatetta: 

1. Älä esitä tärkeää sisältöä pelkästään multimediasisältönä. Tärkeän ja vähemmän tärkeän sisällön raja on vaikea vetää, mutta huolehdi, että jokainen seurakuntalainen pystyy osallistumaan toimintaan, saamaan apua ja tukea, kuulemaan evankeliumin ja asioimaan seurakunnan kanssa. Esim. jos seurakunta kertoo pääsiäisen ilosanoman video- tai kuvamuodossa sivustolla, huolehdi että sanoma on esillä myös tekstimuodossa.
2. Tee käyttäjälle selväksi minkämuotoista sisältöä sivulla on. Otsikoinnit ja linkkisanat kertovat esimerkiksi sokeille käyttäjille, milloin sisältö on todennäköisesti sellaista, että on parempi hypätä sen yli. Kerro siis sisällöstä ja sen muodosta ennen kuin käyttäjä painaa play-nappia tai klikkaa linkistä. Paluu multimediasisällöstä sivulle voi olla hankala. Otsikko voi olla esim. ”Kuuntele radio-ohjelmia SoundCloud-palvelussa”.

Youtube-videot ovat yleisintä multimediasisältöä. Kun Youtube-video lisätään Lukkarin upotustyökalun avulla, lukulaite saa luettavakseen ”Youtube-video”. Käyttäjä saa näin itse valita, käynnistääkö videon vai hyppääkö videon ohi. Jotkut lukulaitteet ja esteelliset käyttäjät pystyvät käyttämään Youtubea sujuvasti mutta joillekin se tuottaa vaikeuksia.

Videot

Verkkosivuilla julkaistujen videoiden ja äänilähetysten pitää noudattaa saavutettavuusvaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että videoiden sisältämä tieto pitää tarjota myös tekstimuodossa. Suoria lähetyksiä saavutettavuusvaatimukset eivät koske, mutta jos suoran lähetyksen jättää tallenteena nettisivuille, tulee se tekstittää 14 vuorokauden sisällä.

Ennen 23.9.2020 julkaistuja videoita ei tarvitse takautuvasti tekstittää, eikä poistaa verkkosivuilta. Jos sivustolla on tällaisia vanhoja videoita jotka eivät ole lain mukaan saavutettavia, niistä pitää kuitenkin kertoa saavutettavuusselosteessa.

Videon tekstittäminen

Silloin kun video jää tallenteeksi palveluntarjoajan verkkosivustolle, se on tehtävä saavutettavaksi viimeistään 14 vuorokautta ensilähetyksen jälkeen. Suositeltavaa kuitenkin on, että videotallenne on saavutettava jo, kun se julkaistaan.

Videoiden tekstityksen pitää kattaa videon puheen lisäksi myös muut olennaiset äänet. Esimerkiksi taustamusiikki, poliisiauton sireenien ulvonta, taustalla kuuluva äänimaisema tai oven koputus pitää kertoa tekstityksessä olennaisilta osiltaan. Taustamusiikin kuvailussa riittää usein esimerkiksi huomio musiikin tyylistä.

Tekstityksessä pitää myös kertoa, kuka puhujista on äänessä.

Äänitiedostot (kuten podcastit, nauhoitteet) 

Äänitiedostoille on annettava tekstivastineet. Suoria lähetyksiä vaatimukset eivät koske, mutta jos suoran lähetyksen jättää nettisivuille tallenteena, tulee sillä olla 14 vuorokauden sisällä tekstivastine.

Käytännön vinkkejä

Video- ja radiolähetykset
Keskitä messujen ja muiden tapahtumien videolähetykset yhteen osioon sivustolla. Nimeä tämä osio tai sivu tavalla, josta käy ilmi sisällön luonne. Esim. verkkokirkko, nettikirkko tai Osallistu messuun verkossa. Pidä osoite ja linkit samana mahdollisimman pitkään. Näin sivun käytön voi oppia eikä verkkolähetyksiä tarvitse etsiä eri paikoista sivustoa.

Hautausmaan virtuaalikierrokset
Kerro selkeästi linkkisanassa, että kyseessä on virtuaalikierros. Kerro sivulla myös sanallisesti hautausmaasta, sen esteettömyydestä ja anna puhelinnumero, josta voi kysyä lisätietoja.

Seurakuntalehtien näköislehdet
Näköislehdet eivät yleensä ole saavutettavia. Parempi  tapa on lisätä lehteen tehtyjä artikkeleita seurakunnan sivuille esim. tutki uskoa -osioon. Tällöin niitä pystyy myös kuuntelemaan lukulaitteilla. Lehteri.fi on myös yksi hyvä tapa jakaa seurakunnan tuottamaa artikkelisisältöä verkossa. Jos kuitenkin käytät näköislehtiä, kysy saavutettavuudesta palvelun tarjoajalta ja kerro linkkisanassa selkeästi millaisesta toteutuksesta on kyse.

Panoraamat
Huolehdi, että tekstissä kerrotaan kaikki oleellinen tilasta. Voit myös kuvailla tilan ilmettä, taideteoksia ja tunnelmaa. Linkitä panoraamat käyttämällä panoraama-sanaa linkkitekstissä.

Jos organisaatiolla on käytössään sosiaalisen median kanavia, kuten YouTube, Facebook ja X, organisaation myös näissä julkaisema sisältö kuuluu lain vaatimusten piiriin. Saavutettavuus pitäisi siis huomioida myös silloin, kun viestitään sosiaalisessa mediassa. Lain saavutettavuusvaatimuksia ei siis voi kiertää julkaisemalla sisältöjä sosiaalisen median kanavissa.

Traficom ohjeistaa meitä näin:

”Jos organisaatiolla on käytössään sosiaalisen median kanavia, kuten YouTube, Facebook ja X, näissä organisaation julkaisema sisältö kuuluu lain vaatimusten piiriin. Esimerkiksi YouTube-videot pitäisi siis tekstittää vaatimusten mukaisesti. Käyttäjien itsensä tuottama sisältö, vaikkapa organisaation sivuille lisätyt Facebook-kommentit, ei kuulu vaatimusten piiriin. 

Jos sosiaalisen median kanavissa tai näissä julkaistuissa sisällöissä on saavutettavuuspuutteita, niistä pitäisi kertoa organisaation saavutettavuusselosteessa ja varautua antamaan sosiaalisen median kanavassa julkaistu oleellinen tieto myös omilla verkkosivuilla saavutettavassa muodossa tai tarvittaessa käyttäjälle sopivalla tavalla. 

Kannattaa myös huomioida, että merkittäviä sisältöjä ei pitäisi julkaista pelkästään sosiaalisessa mediassa. Käyttäjille tärkeän tiedon pitää olla joka tapauksessa saatavilla myös organisaation omalta verkkosivustolta.”

Ohjeita muualla verkossa

• Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa (Saavutettavasti.fi)
• Traficomin ohjeet saavutettavuudesta somessa

Taulukon käyttämistä nettisivuilla kannattaa harkita tarkkaan ja miettiä, voidaanko tieto esittää jollain muulla tavalla. Taulukot skaalautuvat huonosti ja niitä on hankala lukea, kun nettisivustoa luetaan kännykällä. Taulukot ovat usein myös hankalia näkövammaisille ruudunlukuohjelmia käyttäville.

Jos taulukoita käyttää, niille on tärkeä merkitä otsikot taulukon riveille ja sarakkeille sekä seliteteksti. 

Yksi saavutettavuusvaatimuksista koskee sivuston tekstin, linkkien ja navigointielementtien kontrastia (kirjainten väri suhteessa taustaväriin). Katso lisää Saavutettavuusvaatimukset-sivustolta.

Lukkari-sivustoilla sivuston pääväri vaikuttaa joidenkin navigaatioiden ja linkkien tekstin kontrastiin. Pääväriksi täytyykin valita riittävän tumma väri, jotta tekstin ja taustan välinen kontrasti täyttää saavutettavuusvaatimukset. Oman sivuston päävärin saavutettavuuden voit tarkistaa käyttämällä jotain WCAG:n raja-arvoihin perustuvaa kontrastin tarkastustyökalua, kuten Color Contrast Accessibility Validatoria.

Jos sivuston päävärin kontrasti osoittautuu riittämättömäksi, tulee pääväriä muuttaa. Yksinkertaisinta on tummentaa sivuston pääväriä. Sen voi myös muuttaa kokonaan toiseksi väriksi.

Sivuston uuden päävärin hakemisessa voi käyttää avuksi esim. Contrast checker -palvelua. Työkalulla voi muuttaa sivuston olemassa olevaa pääväriä tai etsiä kokonaan uuden päävärin, joka täyttää kontrastivaatimukset.

Saavutettavuus uudessa Lukkarissa -koulutus 27.11.2025 – tilaisuuden tallenne

Saavutettavuuskoulutusta Lukkarin ylläpitäjille 5.11.2024 materiaali (pdf)

Saavutettavuuswebinaari Lukkari-käyttäjille

Kirkon viestintä järjesti saavutettavuuswebinaarin Lukkari-käyttäjille 23.4.2020. Koulutuksessa käytiin läpi, mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa ja vaatii jokaiselta sisällöntuottajalta. Kouluttajana toimi Eficoden Digital Accessibility Lead Timo Övermark.

Webinarin ohjelmassa oli mistä saavutettavuudessa on kysymys, mitä nettisivujen käyttäminen on toimintarajoitteisille henkilöille ja saavutettavien sisältöjen tuottamisesta, kuten: tiedostot (kuten PDF), kuvat, otsikointi, linkit, videot ja värikontrasti.