Tyyliopas

35-vuotias utelias ja avomielinen kulttuurikristitty Laura, joka kuuluu kirkkoon, mutta yhteys kirkkoon on löyhä. Lauran yhteys kirkkoon syntyy lähinnä perinteen (on aina kuuluut kirkkoon) ja kirkollisten toimitusten (häät, kaste jne.) kautta. Laura ei osallistu aktiivisesti kirkon  toimintaan.

Uskonto ei ole Lauran elämän keskiössä. Syy kirkon jäsenyyteen juontaa perinteestä ja jäsenyys koetaan merkitykselliseksi erityisesti kirkon tekemän yhteiskunnallisen hyvän ansiosta (kirkon tarjoama tuki heikompiosaisille, ympäristöasiat) sekä mahdollisuudesta osallistua kirkollisiin toimituksiin. Laura näkee hyvänä asiana myös sen, että halutessaan hän voisi käyttää kirkon palveluita, kuten vaikkapa parisuhdeneuvontaa.

Armollisuuden viestiä ja kokemusta: Itsetuntemukseen (tunnetaidot jne.)  sekä kasvatukseen liittyvät sisällöt kiinnostavat. Ruuhakavuosikiireiden keskellä ”minälempeät” sisällöt sytyttävät.

Toivo:  Tulevaisuususkon vahvistaminen. Kirkko tukee ja tuo turvan sekä luottamuksen siihen, että elämä kantaa. Vaikuttavuutta ja vaikuttamista: Yhteiskunnallisesti Laura odottaa kirkolta heikompien puolustamista (arvokeskustelu) ja tukemista (esim. diakoniatyö.

Keskitymme erityisesti millenniaalien (~1981-1996 syntyneet) tavoittamiseen, koska aktiivijäsenten keski-ikä nousee ja kasteiden määrä vähenee vauhdilla.

• Toimitukset: Avioliittoon vihkiminen, kaste, kummius

• Asiointi: Avioliiton esteiden tutkinta, virkatodistuksen tilaus
• Hiljentymisen sisällöt
• (Apua ja tukea)
• (Toiminta)

Laura
35-vuotiaan Lauran perheeseen kuuluu miesystävä ja tämän 6 ja 9-vuotiaat lapset. Laura haaveilee perheenlisäyksestä ja mahdollisesti avioliiton solmimisesta. Laura asuu pienessä 35 000 asukkaan kaupungissa omakotitalossa.

Ilonaiheet

Estetiikka on Lauralle tärkeää ja hän inspiroituu mm. sisustamisesta, matkailusta ja hyvästä ruoasta. Yhteisen pöydän ääreen kokoonnutaankin usein perheen ja ystävien kesken.

Laura palautuu ja rauhoittuu luonnossa ja tekeekin melkein päivittäin kävelyretken metsään joko yksin podcasteja kuunnelleen tai ystävän kanssa rupatellen. Kävelyretket päättyvät usein paikalliseen kahvilaan iltapäiväkahville tai iltateelle.

Kipupisteet

Uusperheen dynamiikka aiheuttaa välillä kitkaa. Laura haaveilee myös omista biologisista lapsista, mutta toistaiseksi toive ei ole vielä toteutunut.

Laura työskentelee itsenäisenä yrittäjänä markkinoinnin parissa ja välillä häntä  huolestuttaa jatkuuko oma työtilanne vakaana.

Maailmantilanne herättää myös laajemmin huolta tulevasta; ympäristökriisi, ukrainan sota ja nuorten pahoinvointi ovat asioita, joita kotonakin käsitellään vanhemman lapsen kanssa. Välillä Laura huomaa myös miettivänsä, uskaltaako tällaiseen maailmaan lisää lapsia toivoakaan.

Toisella paikkakunnalla asuvat äidin puolen isovanhemmat eivät enää oikein pärjää yksin kotona ja Laura kokee avuttomuutta tilanteen edessä. Tuntuu, että itsekin pitäisi pystyä auttamaan enemmän, mutta kiireinen arki ei useinkaan anna tähän myöten. Isovanhempien ongelmien myötä Laura on alkanut miettimään myös omien vanhempien ikääntymistä uudella tavalla.

Mikä puhuttelee?
Hyvinvointi on Lauralle tärkeää ja puhtia elämäänsä hän hakee mm. lenkkipolulta, joogasta ja kuntosalilta. Omaa terveyttä ja hyvinvointia Laura monitoroi niin älysormuksella kuin kaupallisten terveyssovellusten avulla.

Laura seuraa paljon terveyttä-, liikuntaa- ja henkistä hyvinvointia –käsitteleviä sisältöjä somessa. Lapsihaaveiden käsittelyyn Laura on saanut tukea muutamaa samankaltaista tilannetta läpikäyvää vaikuttajaa seuraamalla sekä verkon  vertaistukiryhmistä.

Mahdollisuudet
Lauraa kiinnostaa omaan elämäntilanteeseen ja henkiseen hyvinvointiin ja kasvuun liittyvät sisällöt.  Useimmiten Laura päätyy näiden sisältöjen pariin sosiaalisen median kautta. Laura nappaa vaikutteita somefiidistään, joten hänen seuraamillaan vaikuttajilla ja ystävillä on aika suuri vaikutus siihen, mihin uusiin sisältöihin Laura somessa tarttuu.

Uskonto ei ole Lauran elämän keskiössä, mutta Lauran mielessä kirkkoon liittyy positiivisia asioita, kuten kirkon tekemä yhteiskunnallinen hyvä, ilmastotyö ja tradition vaaliminen. Laura kokeekin, että kirkon jäsenyydellä hän tukee näitä arvokkaita asioita.

Lauran profiili on rakennettu pohjautuen Taloustutkimuksen millenniaalisegmentteihin sekä Norenin Nuorten aikuisten elämä ja hengellisyys tutkimukseen.

Lauran päivittyvää elämää, voit seurata Pinterestissä.

Sari 56 v. nainen, joka ei osallistu kirkon toimintaan, mutta maksaa kirkollisveronsa. Saria voisi kuvata varovaiseksi ja vakaaksi ja hän arvostaa taloudellista turvallisuutta ja pysyvyyttä. Sari käy harvemmin kuin kerran kuukaudessa kirkossa. Seurakunnan sivuilla hän käy satunaisesti (mobiililla) ja etsii sieltä hengellistä sisältöä sekä lohtua ja näkökulmia silloin, kun elämässä on vaikeaa tai kun hän kaipaa hiljentymistä. Hän ei välttämättä hae vastauksia uskonopillisista kysymyksistä, vaan ennemminkin rauhoittavaa ja toivoa tuovaa sanomaa, joka tukee hänen arkeaan.

Sareja löytyy eri puolilta Suomea, eikä kohderyhmä rajoitu tiettyyn maantieteelliseen alueeseen.

Hengellistä sisältöä: rukousta, rukousaiheita, Jumalan sanaa, vaihtuvuutta hengellisiin sisältöihin, Päivän sana

• Uutisia ja ajankohtaisia asioita 
• Lohtua, tukea, toivoa
• Lapsille ja nuorille sisältöä, mistä nuoret saa apua Avoimia työpaikkoja

Seurakuntasivustojen suuri käyttäjäryhmä on perinteisesti muodostunut ”uskollisista”.​ Pidetään heistä kiinni myös jatkossa.

• Hiljentyminen

• Etusivu (Päivän sana)

• (Asiointi)

Sisällön tavoite:

Tehdä vaikuttava työ näkyväksi ja kertoa mitä kaikkea hyvää kirkossa ja seurakunnissa tehdään.

Mitä?

• Kerrotaan, mitä hyvää muutosta seurakunta tavoittelee ja mitä kaikkea hyvää tehdään eri tasoilla – paikallisesti, yhteiskunnassa ja yksilön elämässä – sekä eri elämänvaiheissa ja tilanteissa, kuten lasten, nuorten, perheiden ja vanhusten parissa.
• Tuodaan esiin inhimillinen ja taloudellinen vaikuttavuus: konkreettiset luvut, teot ja paikalliset esimerkit.
• Kerrotaan aikaansaaduista vaikutuksista ja vaikuttavuudesta tarttuvasti (avainluvut, tarinat, havainnollistaminen: näin maksamallasi kirkollisverolla tehtiin hyvää jne.)

Miksi tämä on tärkeää?

• Kirkkoon kuulumisen syyt nuorilla aikuisilla ovat muuttuneet: kirkkoon kuulutaan vaikka hengellinen side olisi löyhä, sillä verovarat nähdään yhteiskunnalliseen hyvään ja hyväntekeväisyyteen panostamisena (Noren 2021).
• Tuomalla esiin vaikuttavuutta, vahvistetaan niitä teemoja, joiden tukemisen kohderyhmät kokevat tärkeäksi ja lisätään ylpeyttä kuulua kirkkoon
  

Kutsu toimia (CTA)

• Liity kirkkoon (tue hyvää)
• Lahjoita
• Tule mukaan vapaaehtoistyöhön

Viestimme avaa kirkkovuoden pyhien ja kristillisten perhejuhlien merkityksen nykypäivän ihmiselle. Tarinoiden kautta herätetään kiinnostusta aihetta kohtaan ja kutsutaan mukaan seurakunnan omiin tapahtumiin.

Sisällön tavoite:

Tradition tekeminen eläväksi. Kirkko ja paikallinen seurakunta on läsnä elämän suurissa juhlissa ja kipeissä muutosvaiheissa. Välitetään tunne siitä miten elämän suuret ja pienemmätkin juhlat tulevat merkityksellisiksi, kun niitä vietetään arvokkaissa puitteissa ja traditioita vaalien.

Mitä?

Opettavasta sisällöstä kohti omakohtaista, inspiroivaa ja osallistavaa. Annetaan esimerkkejä ja vertaistarinoita kuinka viettää kristillistä juhlaa eri tilanteissa:

• Haluatko tietää/ haluatko kertoa lapsellesi mistä joulussa on kysymys tai miksi adventtina sytytetään kynttilät (kuvitettuna). 3 erilaista joulua, vinkkejä joulunviettoon lapsiperheille, yksinäisille (paikallisuus) jne.
• Arjen (ja hakukoneen avuksi) muisti ja todo-listoja: järjestätkö kastejuhlan, kuinka valmistautua omiin hautajaisiin. Paikalliset ohjeet (tilat, henkilöt jne.)
• Toimituksen kulku visuaalisesti esiteltynä
• Seurakunnan omat tilaisuudet ja tapahtumat: miten näitä juhlia vietetään omassa seurakunnassa, annetaan mahdollisuus löytää ja omaksua perinteet, jotka muuten voisivat jäädä etäisiksi.

Miksi tämä on tärkeää?

• Kirkko edustaa traditiota ja kulttuurista pysyvyyttä, jonka kohderyhmä kokee yhteiskunnallisesti tärkeäksi asiaksi: kirkkohäät, kaste, joulukirkko ja hautajaiset ovat suomalaisia perinteitä, joiden ylläpidosta kirkko pitää huolen (Noren 2021).
• Annetaan mahdollisuus löytää ja omaksua kirkon traditiot ihmisille joille ne ovat jääneet etäisiksi

Kutsu toimia (CTA)

• Ohjaaminen paikallisten ajankohtaisten aktiviteettien ja palveluiden pariin

Tuemme ja lohdutamme niin kriiseissä kuin pienemmissäkin arjen ongelmissa. Hyödynnämme digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet myös tukityössä.

Sisällön tavoite:

Kirkastaa kirkon tarjoaman avun ja tuen muodot. Madalletaan kynnystä löytää ja hyödyntää sekä seurakunnan että valtakunnallisesti kirkon tarjoamia tuen muotoja.

Mitä?

Tuodaan esiin vastauksia ihmisten aitoihin kysymyksiin. Kerrotaan sekä paikallisesta että valtakunnallisesta tarjoamasta: parisuhdeterapia, päihdetyö, rikoksen uhrien auttaminen ja muu kirkollisverolla tehty hyvä.

Miksi tämä on tärkeää?

• Yhteiskunnan palveluiden ja tukimuotojen ruuhkautuessa kirkon avun piiriin hakeutuu todennäköisesti myös sellaisia ihmisiä, jotka muutoin eivät aktiivisesti kirkon sisältöjä käytä. Tämä tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden myös pohtia, haluaisiko liittyä kirkon jäseneksi, ellei ole jäsen ennestään.
• Ihmisen, jolle kirkon tai oman seurakunnan palvelut eivät ole ennestään tuttuja, on voitava helposti löytää ja ymmärtää sopivat tukipalvelut ja samaistua niihin esimerkiksi vertaistarinoiden kautta
• Kirkon rooli yhteiskunnallista hyvää tuottavana tahona on asia, jota halutaan tukea jäsenyyden kautta, vaikka suhde hengellisyyteen voi olla löyhä (Noren 2021). Tällöin asiaa voidaan lähestyä brändimielikuvan rakentamisen kautta, vahvistetaan niitä teemoja, joiden tukemisen kohderyhmät kokevat tärkeäksi.

Kutsu toimia (CTA)

• Löydä itsellesi sopiva tuki ja hyödynnä se
• Tule mukaan tukijaksi

Toiminnallinen ja kehollinen

Sisällön tavoite:

Tarjota kristillistä hengenravintoa tavalla, johon millenniaalin on helppo samaistua ja tarttua: rauhoittumista kiireen keskellä, pysähtymistä tunteiden äärelle.

Mitä?

Teologisen sisällön rikastaminen niin, että se tuntuu kohderyhmän edustajasta merkitykselliseltä. Tapoja voi olla esim:

• henkilövetoisuus, vertaistarinat
• ammattitaitoinen psykologinen kulma
• myös muoto on tärkeää. Esimerkiksi tekstivoittoiset hartaudet voidaan toteuttaa audiomuotoisina (katso esimeriksi Kirkko ja kaupunki: Huokaa rukous)

Ei opeteta tai saarnata, vaan muistetaan ihmisen rooli etsijänä. Tarjotaan kristilliset eväät oman maailmankatsomuksen pohdintaan. Tavoitteena on avartaa kristillisen identiteetin käsitettä niin, ettei ihmisen tarvitse epäillä, onko hän riittävän kristitty, jotta hän kuuluu joukkoon.

Miksi tämä on tärkeää?

Hyvinvointikulttuurin vahvistuminen on Norenin (2021) tutkimuksessa nostettu yhdeksi tärkeimmäksi nuorten aikuisten arkea mullistavaksi muutosvoimaksi. Hyvinvoinnin merkitys näkyy myös hengellisyyden saralla. Henkisyyden tehtävänä ei ole ruokkia taivastoivoa, vaan rauhoittaa ja toimia itsereflektoinnin kanavana. Hengellisyys ja henkisyys on tavoitteista vapaata, villiä ja kesyttämätöntä maaperää, joka toimii vastapainona muun elämän suorituskeskeisyydelle ja rationaalisuudelle. Hengellisyys on vahvasti kokemuksellista ja tapahtuu tässä ja nyt.

Trendi: uskonnollisuus on laskussa – hengellisyys on nousussa. Yli puolet 25-34 vuotiaista naisista identifioi itsensä uskonnosta etääntyneiksi mutta samalla hengellisiksi ihmisiksi, joita kiinnostaa pyhät ja yliluonnolliset asiat. (Uudistunut hengellisyys webinaari, 2022)

Koska nuorten aikuisten usko ja hengellisyys ei ole kovin tarkasti määritelty ja hengellisyyteen suhtaudutaan avoimuudella ja uteliaisuudella, on nuorten aikuisten elämässä tilaa erilaisille hengellisyyden kokemuksille (Noren 2021). Vaikuttamispyrkimyksiin suhtaudutaan kuitenkin kielteisesti (Uudistunut hengellisyys webinaari, 2022).

Pohtiva, teologinen, filosofinen

Sisällön tavoite:

Uskosta ja elämästä -osiossa tarjotaan vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja ytimelle annetaan muoto, kieli ja tavat, joihin millenniaalin on helpompi tarttua. Kristinuskon perusteet esitetään tiiviisti jolloin ne toimivat avaajana keskusteluun merkityksistä, jossa uskoa tutkitaan teologisten pohdintojen kautta.

Mitä?

Tarjoaa näkökulmia elämän tärkeisiin kysymyksiin, jotka liittyvät usein yksilölliseen pohdintaan minuudesta, sen kehittymisestä ja kaiken olemassaolosta:

• Onko millään mitään merkitystä? Miksi minä olen minä? Mistä kaikki on alkanut? Mihin kaikki on menossa? Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?
• Vältetään kädenlämpöistä otetta ja tyhjiä korulauseita sekä uskontokirjamaista esitystapaa. Muistetaan että ihmiset etsivät vastauksia esimerkiksi kuoleman jälkeiseen elämään liittyvissä kysymyksissä.
• Aiheita, joihin ei ole yhtä selkeää näkemystä, voidaan käsitellä tuomalla esiin eri näkökulmia, esimerkiksi teologien vuoropuheluna. Tämä tekee sanomasta elävämpää ja mielenkiintoisempaa sekä muistuttaa siitä, että kirkko on moniääninen: on yksi ydinsanoma, mutta monta tapaa ilmaista se. Samaan kirkkoon mahtuu erilaisia ajattelutapoja, joita yhdistää usko Kolmiyhteiseen Jumalaan.

Miksi tämä on tärkeää?

Uskontokirjamainen opettava sisällön esitystapa ei tutkimusten valossa puhuttele millenniaaleja, sillä Jumalanpalvelukset, rukoukset ja teologiapuhe vieraannuttavat nuoret aikuiset kirkon piiristä, jollei niitä koeta omiksi. Kirkollinen sanasto ei usein tavoita nuorempien kaipaamia hengellisyyden muotoja. Kirkon uskonnollisuus koetaan instituutiomaiseksi ja jäykäksi, eikä sen koeta palvelevan omia tarpeita”.(Noren 2021) Jäykällä kielellä ja opettamisella luodaan tunne siitä, että jäseniltä vaaditaan tiettyyn muottiin asettuvaa uskonnollisuutta, jolloin on vaarana että kirkon jäsenyys tuntuu väärältä kun oma hengellisyyden kokemus ei vastaa kirkon oletettua normia

Supersivu (Nostetaan tärkeitä teemoja ja suosittuja sisältöjä rikkaammin esille. Supersivujen avulla myös  erilliset kampanjasivut, kuten esimerkiksi kaste.fi, voidaan tuoda osaksi evl.fi -sivustoa.)

Sisällön tavoite:

Terävöitämme ekologista ja sosiaalista vastuullisuutta kirkon toiminnassa. Pidämme vahvasti esillä näkökulmaa lasten mukanaan tuomasta tulevaisuudesta. Nostamme itse tärkeitä arvo- ja muita teemoja esiin.

Mitä?

• Kirkko on laatinut Ilmasto-ohjelman, joka antaa teologisia lähtökohtia ja käytännön suosituksia ilmastotalkoisiin. Ilmasto-ohjelman keskeisiä lähtökohtia ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Ohjelman mukaan kristinusko on vastavoima kulutuskulttuurille, ja kirkon tulee arvioida oman toimintansa ilmastovaikutuksia.
• Kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä.
• Ylläpidämme toivoa ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa.

Miksi tämä on tärkeää?

• Millenniaalien ja Z-sukupolven arvomaailmassa korostuvat vastuullisuus, tulevaisuuden toivo ja konkreettinen toiminta paremman maailman puolesta. Ilmastokriisi, luontokato ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat kysymyksiä, jotka herättävät heissä sekä huolta että halua vaikuttaa. Kirkon uskottavuus ja merkityksellisyys rakentuvat pitkälti sen kyvystä vastata näihin huoliin teoilla, jotka ilmentävät kristillistä toivoa, oikeudenmukaisuutta ja yhteistä vastuuta luomakunnasta.
• Millenniaalit eivät sitoudu instituutioon perinteen vuoksi, vaan arvojen ja tekojen yhteyden kautta. Kirkon hiilineutraaliustavoitteet ja ilmasto-ohjelma voivat toimia tärkeinä signaaleina siitä, että kirkko haluaa olla osa ratkaisua – ei osa ongelmaa. Vastuullinen kirkko on myös yhteisö, jossa elämän merkityksellisyys yhdistyy toivoon siitä, että tulevaisuudessa on suunta – ja että sitä rakennetaan jo nyt, yhdessä.

Supersivu

Sisällön tavoite:

Tehdä seurakunnan asiointipalvelut helposti löydettäviksi ja ymmärrettäviksi. Ohjata ihmisiä varaamaan toimituksia ja palveluita suoraan verkossa ja kertoa selkeästi, mitä kaikkea asioinnin kautta voi hoitaa. Vähennetään epäselvyyksiä ja madalletaan kynnystä ottaa yhteyttä seurakuntaan.

Tavoitteena on myös saada kiinni satunnaiset sivustolla vierailijat ja herättää heissä kiinnostusta houkuttelevan sisällön avulla sekä opastaa kävijää niin, että asiointi sujuu ja mahdolliset väärinymmärrykset minimoidaan.

Mitä?

• Asiointisivuilla tavoitamme niin nykyistä jäsenkuntaa, kuin kirkkoon kuulumattomiakin: jäsenyyden pohtiminen voi olla ajankohtaista, esim. kirkkohäiden vuoksi. Viestin pitää tällöin olla houkuttelevaa, kutsuvaa ja tehdä päätöksenteko helpoksi.
• Palvelupolut tulee esitellä selkeästi ja niin, ettei toimeen tarttuminen tunnu ylivoimaiselta (esim. kirkkoon kuulumattoman kastamattoman ei-konfirmoidun polku kirkkohäihin)
• Tarkemmat tavoitteet määritellään jokaiselle ohjaussivulle erikseen, esim. Liity kirkkoon: Tavoitteena on tuoda esiin syitä, miksi Kirkkoon olisi hyvä edelleen kuulua tai liittyä uudelleen
• Asiointi-osioon itsessään olisi mahdollista lisätä myös eri elämäntilanteisiin liittyviä palvelukokonaisuuksia, jotka helpottaisivat erilaisissa tilanteissa asiointia kirkon kanssa. Esimerkiksi kuolemaan liittyvät asiat: varaa hautapaikka, kutsu pappi, hae keskusteluapua jne.)

Miksi tämä on tärkeää?

• Asiointisivujen kävijämäärä on suuri ja kävijäkunta laaja
• Seurakunnalle tämä on oivallinen kanava tavoittaa niitä, jotka muutoin eivät kirkon viestintää kohtaa.
• Pyrimme viestinnän keinoin siihen, että harvoin osallistuvakin innostuisi ja rohkaistuisi mukaan.

Kutsu toimia (CTA)

• Liity kirkkoon/ Eroamisen sijasta pysy kirkon jäsenenä
• Varaa toimitus/ henkilöaika tms. helposti verkossa

1. Käytä selkeää ja nuorekasta kieltä: Millenniaalit pitävät suoraan asiaan menevästä ja älykkäästä tekstinkirjoittamisesta. Vältä vanhanaikaisia termejä, turhaa polveilua ja liian juhlallista kieltä. Edellä mainittujen sijaan käytä selkeitä ja ymmärrettäviä ilmaisuja. Pysyäksesi asiassa, mieti ennen kirjoittamaan ryhtymistä minkä asian sisältösi pariin päätynyt ihminen haluaa ratkaista.
2. Käytä visuaalisia elementtejä: Millenniaalit ovat kasvaneet digitaalisen viestinnän aikakaudella, joten käytä visuaalisia elementtejä kuten kuvia, videoita ja infograafeja, joilla voit tehdä viestistäsi helpommin hahmotettavan ja kiinnostavan.
3. Huomioi monimuotoisuus: Millenniaalit arvostavat monimuotoisuutta ja haluavat tuntea itsensä hyväksytyiksi omana itsenään. Huomioi tämä viestinnässä ja vältä stereotypioita ja syrjintää.
4. Kerro samaistuttavia tarinoita: Millenniaalit ovat kiinnostuneita tarinoista ja henkilökohtaisista kokemuksista, joten kerro tarinoita elävästä, joista kohderyhmä voi löytää linkkejä omaan elämäänsä sekä inspiroitua jakamaan sisältöä myös eteenpäin.
5. Hyödynnä sosiaalista mediaa: Millenniaalit ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Kun tuotat sisältöä sivuille, mieti aina, kuinka hyödynnät myös some-kanavia viestisi levittämiseen.
6. Osallista ja vuorovaikuta: Millenniaalit arvostavat vuorovaikutteista viestintää ja mahdollisuutta vaikuttaa. Kannusta heitä osallistumaan keskusteluun, esittämään kysymyksiä ja antamaan palautetta, sekä kehittämään sisältöä heidän mieleisekseen. Hyödynnä erityisesti sosiaalisen median kanavia jo suunnitteluvaiheessa kartoittaessasi mikä sisältö puree tavoittelemaamme kohderyhmään (esimerkiksi osallista kysymällä mielipiteitä some-kanavien kautta).
7. Ole aito ja avoin: Millenniaalit arvostavat aitoutta ja avoimuutta. Ole rehellinen ja avoin viestinnässäsi ja kerro toiminnastamme avoimesti ja rehellisesti. Käytä kieltä, joka on helposti ymmärrettävää ja joka välittää viestin selkeästi ja suoraan.
8. Huomioi ajankohtaiset aiheet: Millenniaalit seuraavat aktiivisesti ajankohtaisia aiheita ja haluavat olla mukana keskusteluissa. Huomioi tämä viestinnässäsi ja käsittele ajankohtaisia aiheita.
9. Tuota erilaisia sisältöjä monipuolisesti: Millenniaalit odottavat monipuolista sisältöä, joka on mukaansatempaavaa ja kiinnostavaa. Huomioi tämä sisällöntuotannossa ja pyri tuottamaan erilaisia sisältöjä, kuten videoita, podcasteja, blogeja ja sosiaalisen median postauksia, jotka ovat helposti jaettavissa.

Lisää vinkkejä siitä kuinka kirjoitat millenniaaleille (englanniksi)

Älä tee näin / Tee näin

• Pitkät tekstit, joihin olennainen asia hukkuu /
  Lyhyet kappaleet, napakka sisältö, listat, to do-listat, kuvat, infografiikat ja videot havainnollistamaan sisältöä
• Organisaatiolähtöinen tyyli /
  Omakohtaista, inspiroivaa ja osallistavaa:
  Mitä tämä tarkoittaa minulle? Suositaan aktiivimuotoja, ei passiivia. Kun tilanteeseen sopii, puhuttele käyttäjää ”sinuna”. ”Sinuna” puhutteleminen antaa lämpimämmän ja mutkattomamman kuvan kuin yleisesti ”passiivissa” puhutteleminen.
• Uutis- ja tietopohjainen lähestyminen koko sivustolla /
  Tunnepohjainen lähestyminen (pl. esim. uutishuone). Milleniaalit tekevät valintoja arvojen kautta. On hyvä kertoa, miksi jokin asia on tärkeä, ei vain mitä se on.
• Saarnaaminen, ylhäältä päin opettaminen /
  Hiljentymistä, hengellisyyden merkityksellisyyden esiin tuomista
• Käytä kirkko-jargonia. /
  Käytetään selkeää kieltä, ei sisäpiirislangia. Kirkolliset termit, joita on välttämätöntä käyttää, selitetään.
• Sivulla ei ole linkkejä eteenpäin. /
  Anna käyttäjälle aina selkeä seuraava askel (linkki, ilmoittautuminen, lisätieto). Mieti jokaisen sisällön kohdalla, minne haluat käyttäjän johdattaa.
• ”Kaikkea kaikille” /
  Huomioi sisällöntuotannossa ensisijainen kohderyhmä.

Kun lähdet kirjoittamaan, muista:

1. Lähde käyttäjän tarpeesta – mieti kenelle kirjoitat, mitä ongelmaa ratkaiset ja miksi sisältö on hyödyllinen. Verkkosisältöjen aiheiden tulee perustua kohdeyleisön oikeisiin tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Jokainen palvelusta löytyvä sivu täyttää jonkin tarpeen. Mieti kenelle kirjoitat, mitä käyttäjä on sivulla tekemässä ja millaista tarvetta tai ongelmaa ratkaisemassa. Ihmisten huomiosta kilpaillaan lukuisten muiden sisältöjen ja tuottajatahojen kanssa, ja yleisö päättää itse, mitä se kuluttaa. Asiakkaalle on siis tarjottava jotain, minkä he kokevat olevan hyödyllistä itselle, ja mihin he haluavat käyttää aikaansa.
2. Laadun merkitys – tiivis, selkeä ja kiinnostava on aina parempi kuin pitkä ja raskas.
3. Helppolukuisuus – käytä otsikoita, listoja, tiivistettyä kieltä ja selkeää rakennetta. Hyvän verkkosisältö on helposti silmäiltävää, tiivistettyä ja lyhyttä kerrontaa sekä helppolukuista.
4. Vältä sisäpiirikieltä ja “teologista jargonia– käytä vastaanottajalähtöistä, inhimillistä ja ymmärrettävää kieltä.
5. Kuvita ja konkretisoi – käytä kuvia, infograafeja ja videoita tukemaan tekstiä. Lyhytkin teksti pyritään aina kuvittamaan.
6. Tee sisällöstä saavutettavaa – varmista ymmärrettävyys, luettavuus ja esteettömyys.
7. Ohjaa käyttäjää eteenpäin – rakenna sisältöpolkuja ja linkityksiä, jotta käyttäjä siirtyy luontevasti aiheesta toiseen.  Mieti jokaisen sisällön kohdalla, minne haluat käyttäjän johdattaa
8. Huomioi kaikki käytössäsi olevat kanavat: kun viesti jatkuu niissä, syntyy monikanavainen sisältöpolku, jossa käyttäjä etenee luontevasti sisällöstä toiseen ja löytää sisältösi äärelle.
9. Muista hakukone- ja tekoälyoptimointi: käytä käyttäjien hakutermejä, selkeitä otsikoita ja tiivistä, ymmärrettävää kieltä. Hyvin jäsennelty sisältö löytyy sekä hakukoneissa että tekoälypohjaisissa palveluissa.

Tee näin:
Keksi kuhunkin vaiheeseen kolme Google- ja tekoälyhakua, joita käyttäjä voisi tuossa vaiheessa todennäköisesti käyttää. Tee haut ja selaa hakutuloksia miettien onko tulokset relevantteja ja voimmeko menestyä omalla sisällöllä kyseisessä haussa. Jos vastaus on jompaankumpaan ei, mieti vaihtoehtoinen haku. 

Mieti myös kuinka tekemääsi sisältöä voidaan jakaa myös kirkon sosiaalisen median kanavissa: Onko otsikko, jutun täky ja kuvamaailma​ kohdillaan.

Testaa, iteroi, kehitä! Aina ei mennä ensimmäisellä kerralla maaliin. Seuraa Kuinka hyvin tuottamasi sisältö toimii ja iteroi sitä tarpeen vaatiessa. Jaa myös oppisi muille.

Hakukoneoptimoinnilla pyritään lisäämään verkkosivuston kävijämäärää parantamalla maksutonta hakukonenäkyvyyttä sisällöllisillä ja teknisillä muutoksilla.

Yleiset ohjeet hakukoneoptimointiin:

• Sivustolla on sopiva määrä teksti- ja kuvasisältöä ja se sisältää mm. otsikkotasot
• Sivuston sisältö on laadukasta eikä sitä ole kopioitu muualta verkosta.
• Sisällössä on mainitaan oikeat avainsanat (muista etenkin otsikoissa)
• Sisäiset linkitykset
• Kuvien ja linkkien optimointi alt-tekstein, käytä linkkitekstiä urlin asemasta jne.
• Sivustolle tulee linkkejä useilta ulkopuolisilta sivuilta. Linkittävät sivustot ovat laadukkaita.

Tärkeimmät sivun sisäiset elementit hakukoneoptimoinnin kannalta

• Title eli sivun nimi
• Metakuvaus
• H1 otsikko
• Leipätekstin laajuus
• H2–H6 väliotsikot
• Kuvien tiedot ja alt-tekstit
• Sisäiset linkit

Hyvin hakukoneoptimoitu sisältö indeksoituu yleensä hyvin myös tekoälylle, mutta tekoälyoptimoinnissa on muutamia asioita, jotka kannattaa huomioida erityisen hyvin. Näin varmistat, että tekoälymallit ymmärtävät sisällön merkityksen, asiayhteyden ja luotettavuuden, jolloin sisältösi nousee esiin tekoälyhakujen tuloksissa.

Yleiset ohjeet tekoälyoptimointiin:

• Sisältö on selkeästi jäsenneltyä (kysymys–vastaus -muoto toimii hyvin)
• Käytä täsmällisiä termejä ja käsitteitä, joita ihmiset oikeasti kysyvät
• Kirjoita luonnollista kieltä ja selkeitä vastauksia, jotka tekoäly voi helposti poimia (AI nostaa usein vastauksia suoraan tekstistä)
• Tarjoa kontekstia ja määritelmiä (mikä, miksi, miten)
• Lisää luotettavia lähteitä ja viittauksia – tekoäly suosii uskottavaa sisältöä: kokemus, asiantuntemus, auktoriteetti ja luotettavuus (kts. seuraava sivu).
• Hyödynnä strukturoitua dataa (esim. listat, taulukot, kaaviot)
• Pidä sisältö ajantasaisena – päivitys tukee näkyvyyttä myös AI-hauissa

Tärkeimmät sivun sisäiset elementit tekoälyoptimoinnin kannalta

• Selkeä otsikko ja ingressi
• Kysymys–vastaus -osioita sisällön sisällä
• Avainsanojen käyttö luontevasti tekstissä
• Listaukset ja bullet pointit
• Ytimekkäät tiivistelmät jokaisen osion lopussa Lähteet ja viittaukset (mieluiten avoimesti)

Kokemus

• Kerro aidoista kokemuksista ja käytännön esimerkeistä.
• Näytä, että sisältö kumpuaa todellisesta elämästä, ei vain teoriasta.
• Käytännössä: käytä tarinoita, esimerkkejä, sitaatteja ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa.

Asiantuntemus

• Varmista, että sisältö osoittaa tekijän osaamista.
• Kirjoittajan tai organisaation tietotaito tulee esiin – lukija kokee saavansa oikeaa ja pätevää tietoa.
• Käytännössä: tuo esiin asiantuntijoiden näkemyksiä, selitä käsitteet ymmärrettävästi, vältä virheitä.

Luotettavuus

• Sisällön tulee herättää luottamusta lähteisiin ja tarkoitusperiin.
• Läpinäkyvyys, faktat ja rehellisyys lisäävät uskottavuutta.
• Käytännössä: käytä luotettavia lähteitä, linkitä avoimesti, kerro jos jokin on mielipide eikä fakta.

Auktoriteetti

• Sisällön ja sen lähteen pitää olla uskottava ja arvostettu.
• Kun muut viittaavat sisältöösi, se vahvistaa auktoriteettia.
• Käytännössä: rakenna jatkuvuutta, julkaise laadukkaasti, hyödynnä tunnettuja asiantuntijoita ja organisaatioita.

KALA on sovellus Googlen laatuohjeiden EEAT-mallista (Experience, Expertise, Authoritativeness, Trustworthiness). Tässä tulkinnassa alkuperäisen mallin neljä periaatetta on esitetty kirkon kontekstiin sopivalla muistisanalla. © Claudia Treuthardt